Grönlannin yleisinfo

Otan osaa suomalaiseen viiden hengen retkikuntaan, jonka tavoitteena on hiihtää maailman toiseksi suurimman jäätikön halki ilman ulkopuolista tukea. Retkikuntamme koostuu kahdesta naisesta ja kolmesta miehestä. Lento Suomesta Kööpenhaminan kautta Kangerlussuaqiin lähtee Helsingistä 21.4.2106. Kööpenhaminasta Kangerlussuaqiikin lennämme 22.4. Perillä meitä odottaa kontilla etukäteen lähetetyt varusteet sekä varusteiden pakkaus, jonka jälkeen varsinainen hiihtourakka alkaa.

Retkikuntame tavoitteena on hiihtää noin 575 km alle 30 päivässä.  Matkanvarrella poikkeamme hylätyllä amerikkailaisella DYE2 tutka-asemalla (66°29′N 46°18′W) , joka poistettiin käytöstä 1980-luvulla. Matkan korkein kohta 2500 metriä saavutetaan hieman yli puolivälin jälkeen. Tosin nousu pitkällä matkalla vaikuttaa siihen, ettei huipulle pääsyä oikein maastossa huomaa. Joka tapauksessa loppumatkan alamäki vauhdittaa matkan tekoa vähintäänkin ajatuksen tasolla. Määränpäänämme idässä on Tasiilaqin pieni noin 2000 ihmisen kylä. Jäätikötä mantereelle matka taittuu viiden tunnin venekyydillä sekä toivon mukaan viiden tunnin koiravaljakkokyydillä tai pitkällä (tai siinä vaiheessa kai loppu 40-50 kilometriä saattaa tuntua lyhyeltä verrattuna matkan kokonaispituuteen) hiihtopatikalla ennen Tasiilaqiin pääsyä.Tasiilaqista siirrymme Kulusukiin 25.5., josta lennämme Islannin kautta takaisin Suomeen. Suomessa retkikunta on takaisin 28.5.2016.

Retkikuntamme yöpyy kahdessa teltassa, keskellä valkoista erämaata. Matkalla tarvittavat varusteet, ruoat jne. kulkevat kaikki mukana kahdessa Paris-pulkassa, joiden yhteispaino yhtä hiihtäjää kohden on noin 80-90kg, riippuen kuinka kevyeksi grammat kukin saa viilattua. Ruokaa jokaisella on varattuna reilu kilo päivää kohden, polttoaineita noin kymmenen kiloa sekä muuta varustetta loppupaino.

Päivät kuluvat hiihtäen ja pulkkia vetäen ja iltapuhteet vesien keittelyn ja telttailun merkeissä. Keskimääräinen hiihtopäivä on noin 9-10 tuntia. Lämpötilat matkalla voivat vaihdella 0 ja -35 asteen välillä. Voimakkaat tuulet osaltaan tiputtavat lämpötilan hyvinkin hyytäviksi.

Retkikunna johtaja Jaakko Heikka hiihti Grönlannin jäätikön yli vuonna 2014 Suomalaisen retkikunnan kanssa. Muilla retkikunnan jäsenillä on kokemusta talviretkeilystä sekä hiihtovaelluksista niin Suomessa kuin ulkomaillakin.

Vuosi 2016 on juhlavuosi Suomalaisten arktisten retkikuntien historiassa. Vuonna 2016 tulee kuluneeksi 50-vuotta siitä, kun ensimmäinen suomalainen retkikunta taivalsi Grönlannin jäätikön halki. Grönlannin halki on hiihtänyt sittemmin lähemmäs viisikymmentä suomalaista, joukossa on kuitenkin ainoastaan viisi naista. Omalla esimerkilläni haluan rohkaista myös muita naisia haastamaan itseään toteuttamaan omia unelmiaan seikkailujen parissa! Henkilökohtaisella tasolla Grönlanti on ollut haaveissani jo useamman vuoden ajan. Lähemmäs kymmenen vuotta kestänyt talviretkeilyharrastus on vienyt minut vuosien varrella kerta toisensa jälkeen kohti uusia haasteita ja seikkailuita. Reissuja on kertynyt niin Suomessa, Ruotsissa, Norjassa kuin Keski-Euroopan alpeillakin. Jossain matkan varrella seikkailuista ja luonnosta on tullut minulle myös täysipäiväinen työ.